Opettajana kehittymisen analysoiminen

Opettajaopintojen alussa ajattelin, etten sovellu perinteiseen opetustyöhön ja, että käyttäisin pedagogista pätevyyttä tulevaisuudessa johonkin ihan muuhun. Itselleni asettamani kehittymistavoitteet olivat lähinnä itseni voittaminen esiintymispelon suhteen ja aikatauluhaasteet pienen lapsen äitinä. Ihan toisin kävi, päädyin samaan opinnoista paljon enemmän irti kuin odotin.

Opintojen aikana hyödyllisintä on ollut ohjaavan opettajan kirjalliset ja suulliset ohjeet. Hän on ollut aivan loistava apu, hän osasi neuvoa juuri oikeissa asioissa juuri oikeaan aikaan. Se on todellista ammattitaitoa se. Kiitos Jukka.

Tulen toivottavasti hyödyntämään kaikkea oppimaani jatkossa kemian opettajana. Koen kehittyneeni esiintyjänä ihan valtavasti, muutos on ollut mullistava kokemus. Opetusharjoittelun päätteeksi jopa viihdyin luokan edessä, asia jonka en uskonut ikinä tapahtuvan. Koen, että minulla on vielä paljon kehittymistarpeita, jotta voisin sanoa olevani hyvä opettaja. Mutta uskon, että tärkeintä on halu tehdä parhaana oppilaiden eteen. 

Opintopiirityöskentely kotiryhmissä oli antoisaa, sain paljon ajateltavaa ja se kehitti minua tulevana opettajana. Koen itse antaneeni myös oman syvällisen pohdinnan panoksenani opintopiirityöskentelyyn. Jään kaipaamaan pienryhmämme sessioita.

Oma panokseni yhteistoiminnalliseen oppimiseen on ollut se mihin olen ajallani pystynyt, parhaani olen yrittänyt. Oma roolini opettajana ja oppimisyhteisön (oma organisaatio, opintopiiri, alueryhmä tms.) jäsenenä on ollut sivustaseuraaja ja harjoittelija. Oma opettajuuteni on kuitenkin kehittynyt opintojen aikana huomattavasti ja ihan huomaamatta.

Kaiken kaikkiaan en olisi voinut toivoa parempaa kokonaisuutta opettajaopinnoilta, kaikkea oli juuri sopivasti. Opettajaopinnoissa jään eniten kaipaamaan pienryhmämme istuntoja ja itsenikehittämistä.

Kanssaopiskelijoille haluan toivottaa oikein hyvää jatkoa ja valoisaa tulevaisuutta. Törmätään jos törmätään :D Kiitos!

Opetusharjoittelu

Suoritin opetusharjoittelun Turun Iltalukiossa opettaen Kemia 1 lukion oppimäärän pakollisen kemian kurssin.

Olin asettanut itselleni tavoitteeksi parantaa esiintymisvarmuutta ja oppia soveltamaan erilaisia opetusmenetelmiä. Mielestäni onnistuin tavoitteissani hyvin. Huomasin, että esiintymisjännitys vähitellen poistuu, kun sille siedättyy. Riittävän pitkään, kun "joudut" olemaan luokan edessä, hengittelemään ja pysymään asiassa niin jännitys helpottaa. Tietenkin myös se tieto siitä, että kaikesta selviää hengissä auttaa :D

Kehittämiskohteita tietenkin vielä jäi. Huomasin, että aika tunneilla ja tuntien välissä menee vielä hyvin paljon itse tuntien asiasisällön työstämiseen. Uskon, että kun kurssinmateriaali olisi valmiina ja olisi enemmän aikaa niin keksisin vaikka mitä mielenkiintoista soveltavaa tehtävää tunneille. Keksin nyttenkin, mutta enemmän olisi voinut vielä olla sellaisia teorianopetuksessa auttavia mielenkiintoisia tehtäviä.

Sain opetusharjoittelun aikana paljon palautetta ohjaavalta opettajalta, niin negatiivista kuin positiivista. Negatiivista oli lähinnä vain kirjoitusvirheet, joita välillä taululle tuli. Positiivista palautetta sain siitä miten olin rakentanut tunnin materiaalin ja miten opiskelijoiden tuntiaktiivisuus pysyi todella hyvänä. Ohjaava opettaja oli todella pätevä omassa työssään ja osasi hienosti ohjeistaa aina kulloisenkin aiheen opetukseen. Sain paljon pieniä vinkkejä mitä kannattaa ottaa huomioon.

Aluksi vastustelin opetusharjoittelun tarpeellisuutta. Nyt olen kuitenkin sitä mieltä, että se on opettajaksi kehittymisen kannalta aivan ehdoton. Olen kiitollinen siitä kuinka paljon sain oppia harjoittelun aikana. Pääsin eroon esiintymiskammosta, opin valmistelemaan tunteja ja sain soveltaa oppimiani opetusmenetelmiä. Hyvä mieli jäi ja nyt kohti seuraavia haasteita.

Koulutuksen yhteistyöverkostot-kurssin loppureflektointi

Kurssin tavoitteena oli selventää minulle eli opettajaopiskelijalle miten rakentaa ja hyödyntää erilaisia kansallisia ammatillisen koulutuksen yhteistyöverkostoja sekä antaa välineitä miten toimia kansainvälisissä yhteistyöverkostoissa.

Kurssin aikana tutustuttiin myös ammatillisen koulutusorganisaation hallintoon, rahoitukseen ja johtamiseen sekä annettiin välineitä miten tulevaisuudessa osaan käyttää työssäni ammatillisen koulutusorganisaation toimintaa ohjaavia suunnitelmia ja asiakirjoja.

       

Kurssin myötä ymmärsin miten tulevaisuudessa tulen toimimaan erilaisissa ammatillisen koulutuksen ja työelämä-, yhteistyö- ja muissa sidosryhmäverkostoissa. Toimin osaltani työelämän kehittäjänä ja alueellisena vaikuttajana opetusta toteuttaessaan.

Ymmärrän myös nyt paremmin ammatillisen koulutusorganisaation toimintaa. Tulevaisuuden koulutuksen rahoituksen leikkauksiin tutustumisen jälkeen en voi olla muuta kuin huolissani koulutuksen tulevaisuudesta. Toisaalta kansainvälinen toiminta kehittyy kokoajan eikä lamakaan voi ikuisesti kestää eli koitan ajatella positiivisesti. Asioilla on tapana järjestyä.

Opetuksen havannointi

Kävin havainnoimassa opetusta Turun Ammattikorkeakoulun Lemminkäisenkadun sekä Sepänkadun yksiköissä. Molemmissa oppilaitoksissa osallistuin Insinööriopiskelijoiden oppitunteihin. Lemminkäisenkadulla Prosessi- ja Materiaalitekniikan insinööriopiskelijoiden ja Sepänkadulla Konetekniikan Insinöörien oppitunteihin.

Prosessi- ja Materiaalitekniikan opiskelijoiden tutkinto sisältää paljon samoja opintoja kuin itse opiskelemani Laboratorioanalyytikon ja Laboratoriotekniikan Insinöörin tutkinto. Uutena muutoksena lemminkäisenkadulla on projektien sisällyttäminen tutkintokokonaisuuksiin. Tällä hetkellä meneillä oli vesi-, tuhka- ja olutprojekti, joista opiskelijoiden oli tarkoitus valita oma kiinnostuksen kohteensa.

Kävin Lemminkäisenkadulla marras-joulukuussa seuraamassa muutamia insinööriopiskelijoiden tunteja, Kemia 1 oli kurssi ja Hanna Hänninen opettaja. Opetus oli tyypillistä luonnontieteille. Tunnin alkuun käyntiin lävitse edellisen kerran kotitehtävät, sen päivän uutta asiaa luentotyyliin (opettaja kysyi muutamia aktivoivia kysymyksiä) ja tämän jälkeen opiskelijat tekivät yksilötyöskentelynä laskuharjoituksia. Tunnin loppuun käsiteltiin laskuharjoitukset ja annettiin kotiläksyksi laskuja seuraavaa kertaa varten. Seuraamani tunnit toteuttivat samaa kaavaa.

Tammikuussa 2016 kävin seuraamassa Insinöörifysiikan tunteja Lemminkäisenkadulla, opettajana Granholm Patric. Tuntien rakenne ja sisältö oli luonnontieteiden tyyliin hyvin samankaltainen kemian opetuksen kanssa. Opin tunneilta että teoriaosuus ei saa olla liian pitkä tai opiskelijat eivät jaksa keskittyä. Tietyin väliajoin noin 15min on hyvä olla jokin aktivoiva osio, on se sitten laskutehtävä, yksilötehtävä tai ryhmässä ratkaistava tehtävä.

Sepänkadulla kävin myös alkuvuodesta seuraamassa tunteja. Valitsin saman teeman mukaan seuraamisen kohteeksi Insinöörimatematiikan perusteet, opettajana toimi Mattila Riku. Halusin nimenomaan valita vain ja ainoastaan luonnontieteellisia aineita, koska nähdä miten eri tavoin ne voidaan nykypäivänä toteuttaa.

Opetuksessa ammattikorkeakoululla nykyään käytetään paljon enemmän tekniikkaa kuin silloin kun itse olen insinööriopintoni suorittanut. Opetusmenetelmät ovat pääasiassa samoja, tosin ryhmätöiden määrä on lisääntynyt. Joihinkin aineisiin se sopii, mutta luonnontieteellisiin opintoihin vähän huonommin. Yksi syy ryhmätöiden lisääntymiseen saattaa olla yhä niukemmat ja niukemmat resurssit, opettajilla ei ole aikaa valmistella enää tunteja niin paljon kuin aiemmin.

Se mitä minulle jäi päällimmäisenä mieleen oppituntien seuraamisesta on se miten tärkeää on, että opettaja on hyvin valmistautunut ja osaa aiheensa läpikotaisin.

Koulutusta ohjaavat säädökset - long over due

Huomasin viikonloppuna harmikseni unohtaneeni välistä kokonaan yhden tehtävän opettajaopinnoissani, joten ei muuta kuin pakertamaan. Eli tehtävänanto oli tutustua aineistojen avulla koulutusta ohjaavaan lainsäädäntöön ja "poliittisiin" linjauksiin.

Eri koulutusasteita säätelee eri lait

Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta 21.8.1998/630

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980630?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=laki%20ammatillisesta

"1 § Soveltamisala

"Tässä laissa säädetään «ammatillisesta» peruskoulutuksesta ja siinä suoritettavista tutkinnoista sekä tutkintoon johtamattomasta valmentavasta koulutuksesta. (20.3.2015/246) Muusta kuin 1 momentissa tarkoitetusta «ammatillisesta» koulutuksesta säädetään «ammatillisesta» aikuiskoulutuksesta annetussa laissa (631/1998)."

Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta 21.8.1998/631

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980631?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=Ammatillinen%20koulutus

"1 § Soveltamisala

Tässä laissa säädetään näyttötutkintoina suoritettavista ammatillisista perustutkinnoista, ammattitutkinnoista ja erikoisammattitutkinnoista ja niihin valmistavasta koulutuksesta sekä muusta kuin näyttötutkintoon valmistavasta ammatillisesta lisäkoulutuksesta («ammatillinen» aikuiskoulutus).  Tätä lakia sovelletaan lisäksi ammatillisen aikuiskoulutuksen yhteydessä toteutettavaan työelämän kehittämis- ja palvelutoimintaan. Sillä tarkoitetaan yrityksille ja julkisyhteisöille, erityisesti pienyrityksille, tarjottavia osaamisen kehittämispalveluja."

Ammattikorkeakoulu laki 932/2014

http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20140932

"1 § Soveltamisala

Tätä lakia sovelletaan opetus- ja kulttuuriministeriön toimialaan kuuluviin ammattikorkeakouluihin."

Tulevaisuudessa laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta ja laki ammatillisesta perustutkinnoista yhdistetään

http://www.amke.fi/ajankohtaista/uutiset/uutinen/uusi-ammatillisen-koulutuksen-laki-voimaan-vasta-2018-ministeri-grahn-laasonen-pahoitteli-jyvaskylassa.html

Tarkoitus on tehdä ammatillisesta koulutuksesta seuraavan kahden vuoden yhteensä 270 miljoonan säästöt. Tavoite on kehittää uudenlaista ammatillista koulutusta.

"Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta ja laki ammatillisesta perustutkinnoista yhdistetään ja luodaan yksi uusi laki. Ministeri korosti, että lakiuudistuksen pitää lähteä siitä, että luodaan aidosti uusi laki, ei vain yhdistetä vanhoja lakeja. Ministeri totesi, että uuden lain tulee olla paljon nykyisiä parempi. Tähän tarvitaan järjestäjäkentän asiantuntemusta ja osaamista, ministeri korosti.

Ministeri kertasi, että hallituksenohjelmankin mukaan ammatillisen koulutuksen uudistamisen lähtökohtana tulee olla osaamisperusteisuus, työelämälähtöisyys ja elinikäinen oppiminen.

Ministeri korosti myös, että samalla tulee huolehtia jatko-opintokelpoisuuden ylläpitämisestä: Suomella ei ole varaa pussinperätutkintoihin.

Ministeri ei osannut vastata vielä siihen kohdistuvatko säästöt yksikköhintoihin vai opiskelijamäärään. Tästä linjauksia saadaan ministerin sanojen mukaan mahdollisimman pian. Samoin osaamisen- ja koulutuksen ministeriryhmän tämän syksyn työlistalla on konkretisoida hallituksen koulutukseen liittyvien kärkihankkeiden sisältöä ja toteutusta."

Ammattikorkeakoulut eivät myöskään säästy muutoksilta

http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2013/20130009

"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ammattikorkeakoululain muuttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ammattikorkeakoululakia, opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettua lakia ja yliopistolakia. Lisäksi kumottaisiin ammatillisesta opettajankoulutuksesta annettu laki ja eräistä ammattikorkeakouluopinnoista annetun lain toimeenpanon edellyttämistä järjestelyistä annetun lain opettajien asemaa koskeva pykälä.

Ammattikorkeakouluja koskevaa lainsäädäntöä ehdotetaan muutettavaksi vauhdittamaan ammattikorkeakoulujen rakenteellista uudistamista sekä toiminnan laadun ja vaikuttavuuden parantamista.

Ammattikorkeakoulun toimiluvan myöntämisperusteita ehdotetaan uudistettaviksi ja nykyisten toimilupien voimassaolo ehdotetaan päättymään ammattikorkeakoululain muuttamista koskevan lain tullessa voimaan. Uusien toimilupien myöntämisessä korostuisivat koulutustarpeen lisäksi toiminnan laatuun, vaikuttavuuteen ja tehokkuuteen liittyvät näkökohdat.

Ammattikorkeakoulujen koulutustehtävää koskeva sääntely ehdotetaan uudistettavaksi. Opetus- ja kulttuuriministeriön tekemistä koulutusohjelmapäätöksistä luovuttaisiin. Toimiluvissa määrättäisiin jatkossa siitä, mitä tutkintoja ja tutkintonimikkeitä kukin ammattikorkeakoulu antaa. Valtioneuvosto voisi toimiluvassa lisäksi myöntää oikeuden järjestää ammatillista opettajankoulutusta. Ammatillisesta opettajankoulutuksesta annettu laki ehdotetaan kumottavaksi ja mainittuun lakiin sisältyvät kelpoisuutta ja opiskeluoikeutta koskevat säännökset ehdotetaan siirrettäviksi ammattikorkeakoululakiin. Ruotsinkielisen opettajankoulutuksen järjestämisvelvoitetta koskeva säännös ehdotetaan siirrettäväksi yliopistolakiin.

Lisäksi ammattikorkeakoulujen ylläpitäjille myönnettävän perusrahoituksen määräytymisperusteet ehdotetaan uudistettaviksi. Rahoituksen määräytymisperusteissa ja rahoituskriteereissä otettaisiin huomioon ammattikorkeakoulujen koko lakisääteinen toiminta laatua, vaikuttavuutta ja tehokkuutta korostaen. Korkeakoulukohtainen rahoitus määräytyisi pääasiassa suoritettujen tutkintojen ja opintoprosessien laadun, tehokkuuden, työllistymisen sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnan perusteella.

Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2014."

Koulutuksen rahoitus

http://www.minedu.fi/OPM/Koulutus/koulutuspolitiikka/rahoitus/index.html?lang=fi

"Rahoitus määräytyy laskennallisen rahoitusjärjestelmän perusteella

Perusopetuksessa, lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa rahoitus määräytyy pääsääntöisesti laskennallisesti opiskelijamäärän ja opiskelijaa kohden määrätyn yksikköhinnan pohjalta.  Vapaassa sivistystyössä rahoitus määräytyy opetustuntien, opiskelijaviikkojen tai opiskelijapäivien määrän ja niitä vastaavan yksikköhinnan perusteella. Yksikköhinnat määrätään toteutuneen kustannustason mukaisesti. 

Ammatillisessa koulutuksessa yksikköhinnat määräytyvät koulutusalojen toteutuneen kustannustason mukaisesti. Osa rahoituksesta myönnetään tuloksellisuuden perusteella.

Kunnan rahoitusosuus opetustoimen käyttökustannuksiin vuonna 2013 on 58,11 prosenttia kunnan rahoitusosuuteen kuuluvista valtionosuusperusteista. Tämän lisäksi valtio myöntää harkinnanvaraisia avustuksia koulutukseen ja sen kehittämiseen sekä lisäksi perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa erillistä perustamishankkeiden valtionosuusrahoitusta. Rahoitus on koulutuksen järjestäjille ns. korvamerkitsemätöntä rahaa, jonka käytöstä koulutuksen järjestäjät päättävät itsenäisesti.

Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen perusrahoitus valtiolta

Opetus- ja kulttuuriministeriön kautta yliopistoille ja ammattikorkeakouluille osoitetaan laskennallinen rahoitus. 

Määrärahoista sekä toiminnan tavoitteista, seurannasta ja arvioinnista sekä toiminnan kehittämisestä sovitaan korkeakoulujen ja opetus- ja kulttuuriministeriön välisissä sopimuksissa. 

Yliopistot saavat valtion perusrahoituksen lisäksi noin kolmanneksen kokonaisrahoituksestaan muista lähteistä, kuten muilta julkisilta rahoittajilta sekä yksityisiltä tahoilta. Merkittävä osa yliopistojen muusta rahoituksesta on kansallisesti kilpailtua tutkimusrahoitusta. Korkeakoulujen hankkima ulkopuolinen rahoitus ei vähennä näille kohdennettavaa valtion rahoitusta."

Tulevaisuus

Tutkintojärjestelmiä kehitetään ja rahoitusta pohditaan. Paljon on muutoksia siis tiedossa koulutuksen lainsäädännön ja käytännön toiminnan tasolla. Paineet tuottaa parempaa tulosta pienemmillä kustannuksilla on kovat. Saa nähdä mitä kaikki nämä muutokset tuovat tulevaisuudessa tullessaan.

Oppimisen ohjaaminen ja arviointi-kurssin loppureflektointi

Kurssin sisältö oli antoisa. Opin ajattelemaan oppimista ihan uudelta kantilta.  Perinteinen luennoiva opetustyyli ja kirjallinen tentti esseekysymyksineen opetusmenetelmänä ja oppimisen arviointi menetelmänä ovat vain murto-osa sitä kokonaisuutta. Minusta olisi aiheellista jokaisen opetustyössä toimivan aina silloin tällöin arvioida vastaako kurssin sisältö oppimistavoitteita ja mittaako arviointi luotettavasti opittua.

Tiedän nyt paremmin miten itse tulevaisuudessa opetussisällön suunnittelisin sekä osaamista ja oppimista arvioisin. Olen saanut kurssin myötä paljon teoriapohjaa sekä välineitä oppimisen arvioimiseen. Ymmärrän paremmin mistä opettajaopinnoissa on kyse.

Ymmärrän nyt kuinka haastavaa opettaminen sekä osaamisen ja oppimisen arvioiminen todellisuudessa ovat. Voin soveltaa kurssilla oppimiani taitoja menetelmiä valitessani ja toivottavasti saada aikaan kokonaisuuden.

Huomasin kurssin aikana eroja erilaisissa opetus- ja arviointi menetelmissä. Pohdin erilaisten menetelmien soveltumista erilaisiin opintoihin. Kaikissa opinnoissa ei voi käyttää kaikkia menetelmiä. Toiset menetelmät soveltuvat paremmin "pehmeisiin" tieteisiin ja toisen "koviin".

Tärkeintä on olla pohjatietoa opetukseen liittyvästä teoriasta, tieto siitä mistä mistä tietoa löytyy lisää ja kiinnostus toiminnan parantamiseen.

Oppimis- ja työyhteisö-kurssi päättyi. Mitä opin?

Itsetuntemus ja vuorovaikutusosaaminen

Uskon tämän koulutuksen antavan minulle tarvittavat välineet, joita tarvitsen hyväksi opettajaksi tulemiseen. Uskon myös omiin vuorovaikutustaitoihini, mutta esiintymistaitojani pidän tällä hetkellä puutteellisina ja siksi haluankin oppia esiintymään luontevammin. Siihen löytyy onneksi välineitä ja hyvä valmistautuminen on niistä varmasti tärkein. Kun tietää esittämänsä aiheen läpikotaisin on itsellä helpompi olla itsevarma myös muiden edessä.

Haluan kehittää neutraaliuttani yhteisöllisiin asioihin, jotta pystyisin ottamaan vastaan kritiikkiä ja kuulemaan ongelmakohdista ilman, että koen omaksi tehtäväkseni korjata kaikki ja kaikkien ongelmat. Joidenkin asioiden kannattaa antaa olla jos ne toimivat sellaisenaan. Kehitän myös malttiani, jotta pystyn paremmin ottamaan etäisyyttä tilanteisiin ja olla tekemättä hätiköityjä korjausliikkeitä.

Dialogiosaamisesta

Pidän itseäni sosiaalisesti suhteellisen lahjakkaana ihmisenä. Pidän ihmisten kanssa keskustelusta ja kunnioitan muiden ihmisten puheenvuoroja ja mielipiteitä. Omassa yksityisessä elämässäni helposti intoudun selostamaan omaa kantaani, mikäli aihe on mielipiteitä herättävä, ja silloin saattaa dialogin symmetrisyys kärsiä. En usko tämän kuitenkaan koituvan ongelmaksi opetustyössä. En koe tarpeelliseksi opettajanroolissa ilmaista omaa henkilökohtaista mielipidettäni, mutta jos niin päätyisin tekemään, tekisin sen erityisen varovasti ja neutraalisti.

Uskoisinkin, että yksi oman dialogiosaamiseni kehitystarpeita opetustyössä on juuri rohkeus heittäytyä keskusteluun opettajanroolissa. Koska esiintyminen ei tule minulta luonnostaan kontrollin säilyttäminen voi aiheuttaa sen, että persoonani ei pääse opetustilanteissa esille ja jään oppilaiden silmissä tylsäksi. Uskon kuitenkin, että opetuskokemuksen myötä saan itsevarmuutta opettamiseen ja tämä ongelma korjaantuu.

Ryhmädynamiikka ja oppimisyhteisön rakentaminen

Oppimisyhteisön muodostamisessa lähtisin ensin rakentamaan positiivista tunnelmaa ja luottamusta. Suhtautuisin oppilaisiin avoimesti ja rehellisesti, jotta tarkoitusperäni tulee selväksi. Mahdollisesti kerron itsestäni jotain sellaista minkä kautta oppilaille tulee henkilökohtaisempi kuva minusta. Tämän jälkeen mahdollisesti kysyisin oppilaiden mielipidettä tulevasta kurssinaiheesta tai muusta heitä koskettavasta asiasta. Myös joku keventävä ryhmätyö tähän kohtaan voisi olla ihan toimiva, missä esim. minä kiertäisin ohjaamassa jokaista ryhmää erikseen. Tällöin opiskelijat ensin tutustuvat toisiinsa ryhmissä ja sitten minuun opettajana.

Pyrkisin aktivoimaan luokan hiljaisimpia jollain positiivisella tavalla ilman tungettelua. Huumorintaju ja sensitiivinen suhtautuminen ryhmän jokaiseen yksilöön yksilönä varmasti toimii. Valitsisin yksilöstä riippuen sopivan lähestymistavan.

Lähtisin opettamaan aihettani opiskelijoita kiinnostavasta näkökulmasta. Mielipiteiden kysyminen monessa eri kohtaa kurssia varmasti auttaa säilyttämään kontaktin opiskelijoihin, ylläpitämään keskustelua ja sitä kautta kiinnostusta aiheeseen.

Loppukooste

Tämän kurssin myötä opin itsestäni hirmuisesti ja sain uusia eväitä analysoida itseäni ja osaamistani opettajana. Sain myös rutkasti välineitä hyväksi opettajaksi tulemiseen. Dialogiosaaminen ja vuorovaikutustaitojen tärkeys oli kurssin paras oppi.