Koulutusta ohjaavat säädökset - long over due

Huomasin viikonloppuna harmikseni unohtaneeni välistä kokonaan yhden tehtävän opettajaopinnoissani, joten ei muuta kuin pakertamaan. Eli tehtävänanto oli tutustua aineistojen avulla koulutusta ohjaavaan lainsäädäntöön ja "poliittisiin" linjauksiin.

Eri koulutusasteita säätelee eri lait

Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta 21.8.1998/630

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980630?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=laki%20ammatillisesta

"1 § Soveltamisala

"Tässä laissa säädetään «ammatillisesta» peruskoulutuksesta ja siinä suoritettavista tutkinnoista sekä tutkintoon johtamattomasta valmentavasta koulutuksesta. (20.3.2015/246) Muusta kuin 1 momentissa tarkoitetusta «ammatillisesta» koulutuksesta säädetään «ammatillisesta» aikuiskoulutuksesta annetussa laissa (631/1998)."

Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta 21.8.1998/631

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980631?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=Ammatillinen%20koulutus

"1 § Soveltamisala

Tässä laissa säädetään näyttötutkintoina suoritettavista ammatillisista perustutkinnoista, ammattitutkinnoista ja erikoisammattitutkinnoista ja niihin valmistavasta koulutuksesta sekä muusta kuin näyttötutkintoon valmistavasta ammatillisesta lisäkoulutuksesta («ammatillinen» aikuiskoulutus).  Tätä lakia sovelletaan lisäksi ammatillisen aikuiskoulutuksen yhteydessä toteutettavaan työelämän kehittämis- ja palvelutoimintaan. Sillä tarkoitetaan yrityksille ja julkisyhteisöille, erityisesti pienyrityksille, tarjottavia osaamisen kehittämispalveluja."

Ammattikorkeakoulu laki 932/2014

http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20140932

"1 § Soveltamisala

Tätä lakia sovelletaan opetus- ja kulttuuriministeriön toimialaan kuuluviin ammattikorkeakouluihin."

Tulevaisuudessa laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta ja laki ammatillisesta perustutkinnoista yhdistetään

http://www.amke.fi/ajankohtaista/uutiset/uutinen/uusi-ammatillisen-koulutuksen-laki-voimaan-vasta-2018-ministeri-grahn-laasonen-pahoitteli-jyvaskylassa.html

Tarkoitus on tehdä ammatillisesta koulutuksesta seuraavan kahden vuoden yhteensä 270 miljoonan säästöt. Tavoite on kehittää uudenlaista ammatillista koulutusta.

"Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta ja laki ammatillisesta perustutkinnoista yhdistetään ja luodaan yksi uusi laki. Ministeri korosti, että lakiuudistuksen pitää lähteä siitä, että luodaan aidosti uusi laki, ei vain yhdistetä vanhoja lakeja. Ministeri totesi, että uuden lain tulee olla paljon nykyisiä parempi. Tähän tarvitaan järjestäjäkentän asiantuntemusta ja osaamista, ministeri korosti.

Ministeri kertasi, että hallituksenohjelmankin mukaan ammatillisen koulutuksen uudistamisen lähtökohtana tulee olla osaamisperusteisuus, työelämälähtöisyys ja elinikäinen oppiminen.

Ministeri korosti myös, että samalla tulee huolehtia jatko-opintokelpoisuuden ylläpitämisestä: Suomella ei ole varaa pussinperätutkintoihin.

Ministeri ei osannut vastata vielä siihen kohdistuvatko säästöt yksikköhintoihin vai opiskelijamäärään. Tästä linjauksia saadaan ministerin sanojen mukaan mahdollisimman pian. Samoin osaamisen- ja koulutuksen ministeriryhmän tämän syksyn työlistalla on konkretisoida hallituksen koulutukseen liittyvien kärkihankkeiden sisältöä ja toteutusta."

Ammattikorkeakoulut eivät myöskään säästy muutoksilta

http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2013/20130009

"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ammattikorkeakoululain muuttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ammattikorkeakoululakia, opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettua lakia ja yliopistolakia. Lisäksi kumottaisiin ammatillisesta opettajankoulutuksesta annettu laki ja eräistä ammattikorkeakouluopinnoista annetun lain toimeenpanon edellyttämistä järjestelyistä annetun lain opettajien asemaa koskeva pykälä.

Ammattikorkeakouluja koskevaa lainsäädäntöä ehdotetaan muutettavaksi vauhdittamaan ammattikorkeakoulujen rakenteellista uudistamista sekä toiminnan laadun ja vaikuttavuuden parantamista.

Ammattikorkeakoulun toimiluvan myöntämisperusteita ehdotetaan uudistettaviksi ja nykyisten toimilupien voimassaolo ehdotetaan päättymään ammattikorkeakoululain muuttamista koskevan lain tullessa voimaan. Uusien toimilupien myöntämisessä korostuisivat koulutustarpeen lisäksi toiminnan laatuun, vaikuttavuuteen ja tehokkuuteen liittyvät näkökohdat.

Ammattikorkeakoulujen koulutustehtävää koskeva sääntely ehdotetaan uudistettavaksi. Opetus- ja kulttuuriministeriön tekemistä koulutusohjelmapäätöksistä luovuttaisiin. Toimiluvissa määrättäisiin jatkossa siitä, mitä tutkintoja ja tutkintonimikkeitä kukin ammattikorkeakoulu antaa. Valtioneuvosto voisi toimiluvassa lisäksi myöntää oikeuden järjestää ammatillista opettajankoulutusta. Ammatillisesta opettajankoulutuksesta annettu laki ehdotetaan kumottavaksi ja mainittuun lakiin sisältyvät kelpoisuutta ja opiskeluoikeutta koskevat säännökset ehdotetaan siirrettäviksi ammattikorkeakoululakiin. Ruotsinkielisen opettajankoulutuksen järjestämisvelvoitetta koskeva säännös ehdotetaan siirrettäväksi yliopistolakiin.

Lisäksi ammattikorkeakoulujen ylläpitäjille myönnettävän perusrahoituksen määräytymisperusteet ehdotetaan uudistettaviksi. Rahoituksen määräytymisperusteissa ja rahoituskriteereissä otettaisiin huomioon ammattikorkeakoulujen koko lakisääteinen toiminta laatua, vaikuttavuutta ja tehokkuutta korostaen. Korkeakoulukohtainen rahoitus määräytyisi pääasiassa suoritettujen tutkintojen ja opintoprosessien laadun, tehokkuuden, työllistymisen sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnan perusteella.

Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2014."

Koulutuksen rahoitus

http://www.minedu.fi/OPM/Koulutus/koulutuspolitiikka/rahoitus/index.html?lang=fi

"Rahoitus määräytyy laskennallisen rahoitusjärjestelmän perusteella

Perusopetuksessa, lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa rahoitus määräytyy pääsääntöisesti laskennallisesti opiskelijamäärän ja opiskelijaa kohden määrätyn yksikköhinnan pohjalta.  Vapaassa sivistystyössä rahoitus määräytyy opetustuntien, opiskelijaviikkojen tai opiskelijapäivien määrän ja niitä vastaavan yksikköhinnan perusteella. Yksikköhinnat määrätään toteutuneen kustannustason mukaisesti. 

Ammatillisessa koulutuksessa yksikköhinnat määräytyvät koulutusalojen toteutuneen kustannustason mukaisesti. Osa rahoituksesta myönnetään tuloksellisuuden perusteella.

Kunnan rahoitusosuus opetustoimen käyttökustannuksiin vuonna 2013 on 58,11 prosenttia kunnan rahoitusosuuteen kuuluvista valtionosuusperusteista. Tämän lisäksi valtio myöntää harkinnanvaraisia avustuksia koulutukseen ja sen kehittämiseen sekä lisäksi perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa erillistä perustamishankkeiden valtionosuusrahoitusta. Rahoitus on koulutuksen järjestäjille ns. korvamerkitsemätöntä rahaa, jonka käytöstä koulutuksen järjestäjät päättävät itsenäisesti.

Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen perusrahoitus valtiolta

Opetus- ja kulttuuriministeriön kautta yliopistoille ja ammattikorkeakouluille osoitetaan laskennallinen rahoitus. 

Määrärahoista sekä toiminnan tavoitteista, seurannasta ja arvioinnista sekä toiminnan kehittämisestä sovitaan korkeakoulujen ja opetus- ja kulttuuriministeriön välisissä sopimuksissa. 

Yliopistot saavat valtion perusrahoituksen lisäksi noin kolmanneksen kokonaisrahoituksestaan muista lähteistä, kuten muilta julkisilta rahoittajilta sekä yksityisiltä tahoilta. Merkittävä osa yliopistojen muusta rahoituksesta on kansallisesti kilpailtua tutkimusrahoitusta. Korkeakoulujen hankkima ulkopuolinen rahoitus ei vähennä näille kohdennettavaa valtion rahoitusta."

Tulevaisuus

Tutkintojärjestelmiä kehitetään ja rahoitusta pohditaan. Paljon on muutoksia siis tiedossa koulutuksen lainsäädännön ja käytännön toiminnan tasolla. Paineet tuottaa parempaa tulosta pienemmillä kustannuksilla on kovat. Saa nähdä mitä kaikki nämä muutokset tuovat tulevaisuudessa tullessaan.