Koulutusta ohjaavat säädökset - long over due

Huomasin viikonloppuna harmikseni unohtaneeni välistä kokonaan yhden tehtävän opettajaopinnoissani, joten ei muuta kuin pakertamaan. Eli tehtävänanto oli tutustua aineistojen avulla koulutusta ohjaavaan lainsäädäntöön ja "poliittisiin" linjauksiin.

Eri koulutusasteita säätelee eri lait

Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta 21.8.1998/630

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980630?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=laki%20ammatillisesta

"1 § Soveltamisala

"Tässä laissa säädetään «ammatillisesta» peruskoulutuksesta ja siinä suoritettavista tutkinnoista sekä tutkintoon johtamattomasta valmentavasta koulutuksesta. (20.3.2015/246) Muusta kuin 1 momentissa tarkoitetusta «ammatillisesta» koulutuksesta säädetään «ammatillisesta» aikuiskoulutuksesta annetussa laissa (631/1998)."

Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta 21.8.1998/631

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980631?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=Ammatillinen%20koulutus

"1 § Soveltamisala

Tässä laissa säädetään näyttötutkintoina suoritettavista ammatillisista perustutkinnoista, ammattitutkinnoista ja erikoisammattitutkinnoista ja niihin valmistavasta koulutuksesta sekä muusta kuin näyttötutkintoon valmistavasta ammatillisesta lisäkoulutuksesta («ammatillinen» aikuiskoulutus).  Tätä lakia sovelletaan lisäksi ammatillisen aikuiskoulutuksen yhteydessä toteutettavaan työelämän kehittämis- ja palvelutoimintaan. Sillä tarkoitetaan yrityksille ja julkisyhteisöille, erityisesti pienyrityksille, tarjottavia osaamisen kehittämispalveluja."

Ammattikorkeakoulu laki 932/2014

http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20140932

"1 § Soveltamisala

Tätä lakia sovelletaan opetus- ja kulttuuriministeriön toimialaan kuuluviin ammattikorkeakouluihin."

Tulevaisuudessa laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta ja laki ammatillisesta perustutkinnoista yhdistetään

http://www.amke.fi/ajankohtaista/uutiset/uutinen/uusi-ammatillisen-koulutuksen-laki-voimaan-vasta-2018-ministeri-grahn-laasonen-pahoitteli-jyvaskylassa.html

Tarkoitus on tehdä ammatillisesta koulutuksesta seuraavan kahden vuoden yhteensä 270 miljoonan säästöt. Tavoite on kehittää uudenlaista ammatillista koulutusta.

"Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta ja laki ammatillisesta perustutkinnoista yhdistetään ja luodaan yksi uusi laki. Ministeri korosti, että lakiuudistuksen pitää lähteä siitä, että luodaan aidosti uusi laki, ei vain yhdistetä vanhoja lakeja. Ministeri totesi, että uuden lain tulee olla paljon nykyisiä parempi. Tähän tarvitaan järjestäjäkentän asiantuntemusta ja osaamista, ministeri korosti.

Ministeri kertasi, että hallituksenohjelmankin mukaan ammatillisen koulutuksen uudistamisen lähtökohtana tulee olla osaamisperusteisuus, työelämälähtöisyys ja elinikäinen oppiminen.

Ministeri korosti myös, että samalla tulee huolehtia jatko-opintokelpoisuuden ylläpitämisestä: Suomella ei ole varaa pussinperätutkintoihin.

Ministeri ei osannut vastata vielä siihen kohdistuvatko säästöt yksikköhintoihin vai opiskelijamäärään. Tästä linjauksia saadaan ministerin sanojen mukaan mahdollisimman pian. Samoin osaamisen- ja koulutuksen ministeriryhmän tämän syksyn työlistalla on konkretisoida hallituksen koulutukseen liittyvien kärkihankkeiden sisältöä ja toteutusta."

Ammattikorkeakoulut eivät myöskään säästy muutoksilta

http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2013/20130009

"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ammattikorkeakoululain muuttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ammattikorkeakoululakia, opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettua lakia ja yliopistolakia. Lisäksi kumottaisiin ammatillisesta opettajankoulutuksesta annettu laki ja eräistä ammattikorkeakouluopinnoista annetun lain toimeenpanon edellyttämistä järjestelyistä annetun lain opettajien asemaa koskeva pykälä.

Ammattikorkeakouluja koskevaa lainsäädäntöä ehdotetaan muutettavaksi vauhdittamaan ammattikorkeakoulujen rakenteellista uudistamista sekä toiminnan laadun ja vaikuttavuuden parantamista.

Ammattikorkeakoulun toimiluvan myöntämisperusteita ehdotetaan uudistettaviksi ja nykyisten toimilupien voimassaolo ehdotetaan päättymään ammattikorkeakoululain muuttamista koskevan lain tullessa voimaan. Uusien toimilupien myöntämisessä korostuisivat koulutustarpeen lisäksi toiminnan laatuun, vaikuttavuuteen ja tehokkuuteen liittyvät näkökohdat.

Ammattikorkeakoulujen koulutustehtävää koskeva sääntely ehdotetaan uudistettavaksi. Opetus- ja kulttuuriministeriön tekemistä koulutusohjelmapäätöksistä luovuttaisiin. Toimiluvissa määrättäisiin jatkossa siitä, mitä tutkintoja ja tutkintonimikkeitä kukin ammattikorkeakoulu antaa. Valtioneuvosto voisi toimiluvassa lisäksi myöntää oikeuden järjestää ammatillista opettajankoulutusta. Ammatillisesta opettajankoulutuksesta annettu laki ehdotetaan kumottavaksi ja mainittuun lakiin sisältyvät kelpoisuutta ja opiskeluoikeutta koskevat säännökset ehdotetaan siirrettäviksi ammattikorkeakoululakiin. Ruotsinkielisen opettajankoulutuksen järjestämisvelvoitetta koskeva säännös ehdotetaan siirrettäväksi yliopistolakiin.

Lisäksi ammattikorkeakoulujen ylläpitäjille myönnettävän perusrahoituksen määräytymisperusteet ehdotetaan uudistettaviksi. Rahoituksen määräytymisperusteissa ja rahoituskriteereissä otettaisiin huomioon ammattikorkeakoulujen koko lakisääteinen toiminta laatua, vaikuttavuutta ja tehokkuutta korostaen. Korkeakoulukohtainen rahoitus määräytyisi pääasiassa suoritettujen tutkintojen ja opintoprosessien laadun, tehokkuuden, työllistymisen sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnan perusteella.

Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2014."

Koulutuksen rahoitus

http://www.minedu.fi/OPM/Koulutus/koulutuspolitiikka/rahoitus/index.html?lang=fi

"Rahoitus määräytyy laskennallisen rahoitusjärjestelmän perusteella

Perusopetuksessa, lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa rahoitus määräytyy pääsääntöisesti laskennallisesti opiskelijamäärän ja opiskelijaa kohden määrätyn yksikköhinnan pohjalta.  Vapaassa sivistystyössä rahoitus määräytyy opetustuntien, opiskelijaviikkojen tai opiskelijapäivien määrän ja niitä vastaavan yksikköhinnan perusteella. Yksikköhinnat määrätään toteutuneen kustannustason mukaisesti. 

Ammatillisessa koulutuksessa yksikköhinnat määräytyvät koulutusalojen toteutuneen kustannustason mukaisesti. Osa rahoituksesta myönnetään tuloksellisuuden perusteella.

Kunnan rahoitusosuus opetustoimen käyttökustannuksiin vuonna 2013 on 58,11 prosenttia kunnan rahoitusosuuteen kuuluvista valtionosuusperusteista. Tämän lisäksi valtio myöntää harkinnanvaraisia avustuksia koulutukseen ja sen kehittämiseen sekä lisäksi perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa erillistä perustamishankkeiden valtionosuusrahoitusta. Rahoitus on koulutuksen järjestäjille ns. korvamerkitsemätöntä rahaa, jonka käytöstä koulutuksen järjestäjät päättävät itsenäisesti.

Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen perusrahoitus valtiolta

Opetus- ja kulttuuriministeriön kautta yliopistoille ja ammattikorkeakouluille osoitetaan laskennallinen rahoitus. 

Määrärahoista sekä toiminnan tavoitteista, seurannasta ja arvioinnista sekä toiminnan kehittämisestä sovitaan korkeakoulujen ja opetus- ja kulttuuriministeriön välisissä sopimuksissa. 

Yliopistot saavat valtion perusrahoituksen lisäksi noin kolmanneksen kokonaisrahoituksestaan muista lähteistä, kuten muilta julkisilta rahoittajilta sekä yksityisiltä tahoilta. Merkittävä osa yliopistojen muusta rahoituksesta on kansallisesti kilpailtua tutkimusrahoitusta. Korkeakoulujen hankkima ulkopuolinen rahoitus ei vähennä näille kohdennettavaa valtion rahoitusta."

Tulevaisuus

Tutkintojärjestelmiä kehitetään ja rahoitusta pohditaan. Paljon on muutoksia siis tiedossa koulutuksen lainsäädännön ja käytännön toiminnan tasolla. Paineet tuottaa parempaa tulosta pienemmillä kustannuksilla on kovat. Saa nähdä mitä kaikki nämä muutokset tuovat tulevaisuudessa tullessaan.

Oppimisen ohjaaminen ja arviointi-kurssin loppureflektointi

Kurssin sisältö oli antoisa. Opin ajattelemaan oppimista ihan uudelta kantilta.  Perinteinen luennoiva opetustyyli ja kirjallinen tentti esseekysymyksineen opetusmenetelmänä ja oppimisen arviointi menetelmänä ovat vain murto-osa sitä kokonaisuutta. Minusta olisi aiheellista jokaisen opetustyössä toimivan aina silloin tällöin arvioida vastaako kurssin sisältö oppimistavoitteita ja mittaako arviointi luotettavasti opittua.

Tiedän nyt paremmin miten itse tulevaisuudessa opetussisällön suunnittelisin sekä osaamista ja oppimista arvioisin. Olen saanut kurssin myötä paljon teoriapohjaa sekä välineitä oppimisen arvioimiseen. Ymmärrän paremmin mistä opettajaopinnoissa on kyse.

Ymmärrän nyt kuinka haastavaa opettaminen sekä osaamisen ja oppimisen arvioiminen todellisuudessa ovat. Voin soveltaa kurssilla oppimiani taitoja menetelmiä valitessani ja toivottavasti saada aikaan kokonaisuuden.

Huomasin kurssin aikana eroja erilaisissa opetus- ja arviointi menetelmissä. Pohdin erilaisten menetelmien soveltumista erilaisiin opintoihin. Kaikissa opinnoissa ei voi käyttää kaikkia menetelmiä. Toiset menetelmät soveltuvat paremmin "pehmeisiin" tieteisiin ja toisen "koviin".

Tärkeintä on olla pohjatietoa opetukseen liittyvästä teoriasta, tieto siitä mistä mistä tietoa löytyy lisää ja kiinnostus toiminnan parantamiseen.

Oppimis- ja työyhteisö-kurssi päättyi. Mitä opin?

Itsetuntemus ja vuorovaikutusosaaminen

Uskon tämän koulutuksen antavan minulle tarvittavat välineet, joita tarvitsen hyväksi opettajaksi tulemiseen. Uskon myös omiin vuorovaikutustaitoihini, mutta esiintymistaitojani pidän tällä hetkellä puutteellisina ja siksi haluankin oppia esiintymään luontevammin. Siihen löytyy onneksi välineitä ja hyvä valmistautuminen on niistä varmasti tärkein. Kun tietää esittämänsä aiheen läpikotaisin on itsellä helpompi olla itsevarma myös muiden edessä.

Haluan kehittää neutraaliuttani yhteisöllisiin asioihin, jotta pystyisin ottamaan vastaan kritiikkiä ja kuulemaan ongelmakohdista ilman, että koen omaksi tehtäväkseni korjata kaikki ja kaikkien ongelmat. Joidenkin asioiden kannattaa antaa olla jos ne toimivat sellaisenaan. Kehitän myös malttiani, jotta pystyn paremmin ottamaan etäisyyttä tilanteisiin ja olla tekemättä hätiköityjä korjausliikkeitä.

Dialogiosaamisesta

Pidän itseäni sosiaalisesti suhteellisen lahjakkaana ihmisenä. Pidän ihmisten kanssa keskustelusta ja kunnioitan muiden ihmisten puheenvuoroja ja mielipiteitä. Omassa yksityisessä elämässäni helposti intoudun selostamaan omaa kantaani, mikäli aihe on mielipiteitä herättävä, ja silloin saattaa dialogin symmetrisyys kärsiä. En usko tämän kuitenkaan koituvan ongelmaksi opetustyössä. En koe tarpeelliseksi opettajanroolissa ilmaista omaa henkilökohtaista mielipidettäni, mutta jos niin päätyisin tekemään, tekisin sen erityisen varovasti ja neutraalisti.

Uskoisinkin, että yksi oman dialogiosaamiseni kehitystarpeita opetustyössä on juuri rohkeus heittäytyä keskusteluun opettajanroolissa. Koska esiintyminen ei tule minulta luonnostaan kontrollin säilyttäminen voi aiheuttaa sen, että persoonani ei pääse opetustilanteissa esille ja jään oppilaiden silmissä tylsäksi. Uskon kuitenkin, että opetuskokemuksen myötä saan itsevarmuutta opettamiseen ja tämä ongelma korjaantuu.

Ryhmädynamiikka ja oppimisyhteisön rakentaminen

Oppimisyhteisön muodostamisessa lähtisin ensin rakentamaan positiivista tunnelmaa ja luottamusta. Suhtautuisin oppilaisiin avoimesti ja rehellisesti, jotta tarkoitusperäni tulee selväksi. Mahdollisesti kerron itsestäni jotain sellaista minkä kautta oppilaille tulee henkilökohtaisempi kuva minusta. Tämän jälkeen mahdollisesti kysyisin oppilaiden mielipidettä tulevasta kurssinaiheesta tai muusta heitä koskettavasta asiasta. Myös joku keventävä ryhmätyö tähän kohtaan voisi olla ihan toimiva, missä esim. minä kiertäisin ohjaamassa jokaista ryhmää erikseen. Tällöin opiskelijat ensin tutustuvat toisiinsa ryhmissä ja sitten minuun opettajana.

Pyrkisin aktivoimaan luokan hiljaisimpia jollain positiivisella tavalla ilman tungettelua. Huumorintaju ja sensitiivinen suhtautuminen ryhmän jokaiseen yksilöön yksilönä varmasti toimii. Valitsisin yksilöstä riippuen sopivan lähestymistavan.

Lähtisin opettamaan aihettani opiskelijoita kiinnostavasta näkökulmasta. Mielipiteiden kysyminen monessa eri kohtaa kurssia varmasti auttaa säilyttämään kontaktin opiskelijoihin, ylläpitämään keskustelua ja sitä kautta kiinnostusta aiheeseen.

Loppukooste

Tämän kurssin myötä opin itsestäni hirmuisesti ja sain uusia eväitä analysoida itseäni ja osaamistani opettajana. Sain myös rutkasti välineitä hyväksi opettajaksi tulemiseen. Dialogiosaaminen ja vuorovaikutustaitojen tärkeys oli kurssin paras oppi.

Verkkoympäristöt-kurssi

Ensimmäinen kurssi on edennyt hyvään vaiheeseen. Ryhmämme yhteistyö toimii todella hyvin ja olen oppinut taas paljon uutta. Pidin itseäni ihan valveutuneena tietokoneen käyttäjänä, mutta olen saanut hämmästyä kuinka hyviä ohjelmia on tarjolla, ihan ilmaiseksi, käytettäväksi verkko-opetuksen apuna.

Kurssiin kuului ryhmätyö opettajan työhön liittyvistä tekijänoikeuksista, sekä esitys verkkotyökaluja hyväksikäyttäen. Äärettömän mielenkiintoista. Uskon, että verkko-opetus on tulevaisuutta. Saas nähdä olenko oikeassa :).

Viimeinen kurssin tehtävistä oli reflektoida kurssilla opittua ja lisäänkin tähän nyt mind mapin kurssin sisällöstä, jonka loin Popple-ohjelmalla.

http://popplet.com/app/#/2651595

Etenee hitaasti, mutta varmasti

Opinnot ovat edenneet hitaasti, mutta varmasti. Muutama verkkoistunto on pidetty koko ryhmän ja oman Aboa-ryhmänkin toimesta. Opettajan tekijänoikeuksiin liittyvä ryhmätyö etenee sovitusti. Tiettyyn aikaan sidottuja verkkoistuntoja on ollut enemmän kuin osasin kuvitella ja se on hieman hankalaa pienen lapsen äidille. Uskon kuitenkin, että tahti tulevaisuudessa tasoittuu.

Viikonloppuna osallistuin ammattiyhdistyksen järjestämälle Yhdistyksen johtaminen - kurssillle. Kurssi ei varsinaisesti edistänyt opettajaopintojani, mutta sain taas paljon lisätietoa yhdistystoiminnasta. Tämän syksyn aikana osallistun vielä ainakin yhdelle viikonloppukurssille elikkä Mielenterveyden ensiapukurssi 2. Tämäkin kurssi on aivan varmasti hyödyllinen tulevaisuutta ajatellen.

Hain ja sain harjoittelupaikan Turun Ammattikorkeakoulusta. Olin visioinut, että pystyisin suorittamaan oppituntien seuraamisen ja harjoittelun pääasiassa ilta-aikaan, mutta se ei taida onnistua. Minulla on kuitenkin vielä varasuunnitelma ja otinkin yhteyttä Turun Iltalukioon. Saa nähdä miten käy.

Hämeenlinnan lähipäivät 13.-14.8.2015

Tieni opettajaksi alkoi kahdella intensiivisillä infopäivillä Hämeenlinnassa. Paljon sain uutta tietoa verkko-opinnoista. Vihdoin tuli sellainen olo, että jotain uutta kohti tässä ollaan menossa. Olen paljon opiskellut jo tähän asti, että sinänsä lähipäivissä ei ollut mulle mitään uutta mullistavaa. Oli kuitenkin ilo huomata etten ole yksin sarjatutkintojeni kanssa. Vihdoin olin seurassa, jossa kaikilla on enemmän kuin yksi tutkinto.

Tulevaisuus hieman hirvittää kun kirjoitustehtäviä olisi tarkoitus tehdä tässä pienen lapsen hoidon ohella, mutta onneksi mies tarvittaessa iltaisin kotona ja hoitaa poikaa sitten kun sellainen pakottava tarve on. Muutoin voisi nuo päikkäriajat vähän loppua kesken kun on tämä muukin paletti hoidettavana.

Kaipa tämä tästä alkaa muotoutumaan. Eilen jo laitoin deadlineja kalenteriin ja totesin, että tehtävää kyllä on. Pala kerrallaan siitä varmasti selvitään. Harjoittelupaikkaa kyselin jo parista paikasta toivottavasti saan infoa pian.

Auki jää vielä, että miten tähän soppaan sopii osa-aikatyö? Musta on käsittämätöntä miten vanhemmuutta väheksytään. Tai ei kai sitä niinkään väheksytä kuin, että sitä ei kunnioiteta kuinka tärkeää hyvä vanhemmuus on. Hoetaan vain, että täytyyhän sen lapsen sitten sopeutua. Mielestäni muun yhteiskunnan pitäisi sopeutua, jotta lapset saa kasvaa rauhassa. Nooh, minulta ei taidettu kysyä :)

Takaisin opiskeluun. Saimme lähipäivissä jo ensimmäisen tehtävänannonkin ja suoritettua ensimmäisiä koulutehtäviä. Opiskelutoverini heitti ilmoille villin ajatuksen: "Jos vain suoritetaan kaikki mahdollisimman nopeasti ja valmistutaan?" Se olisikin jotain se. Siihen pyritään.